Tunnisteet

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Ihmeellinen luonto ja elämän kiertokulku



Oletteko panneet merkille, että mitä enemmän tulee ikää ja niitä”hidasteita” omaan elämään, niin tulee katseltua aivan erilailla luontoa ja ympäristöä?

Elämä kulkee kuin hidastetussa filmissä. Itse ainakin koen niin.

Katselen luontoa aivan eri silmin kuin nuorempana, jolloin oli työ ja perhe hyörimässä ympärillä. Silloin oli erilaiset tehtävät ja huolet. Piti miettiä miten saa lapset kasvatettua niin, että he pärjäisivät omilla avuillaan, kun lentävät pois kotopesästään.
Nyt ”aikuisena” tarvitsee miettiä miten itse pärjää mahdollisimman pitkään kotonaan. Onneksi olen tavannut ystävän, ei tarvitse yksin ”märehtiä” tällaisen asian kanssa.

Täytyy myöntää, että elämän muoto muuttuu huomattavasti iän myötä. Tunnustan, etten enää jaksa/pysty samaa tahtia kuin nuorena, askel on hidastunut, vaivoja on kertynyt ja ajatustapakin on muuttunut ja myös harrastukset.
Enää ei ole niin väliä, jos jotain ei ehdi/jaksa tehdä, teen sen sitten myöhemmin tai jätän tekemättä.
On ihanaa kun olemme oivaltaneet sen asian, että voimme vaikka nousta neljältä jos tuntuu siltä, että on pirtee tai nukkua puolille päivin, jos väsyttää tai ottaa päivätorkut mihin aikaan vaan ja niin monta kertaa kun tarttee. Tämä etuhan on meillä eläkeläisillä.

Senhän tiedämme kaikki, ettei hommat lopu tekemällä, eikä niitä yleensä kukaan tee poissaollessammekaan.

Sen olen huomannut myös, että osaan nauttia enemmän luonnosta ja kaikista pienistäkin asioista. Katselen jatkuvasti maahan (etten vaan kompastu:D) ja näen kaikenlaista pientä sievää, miten luonto onkaan kaunista myös pienessä.

Ystäväni myötä on ympyräni laajentunut kotomökistä kesämökin riemuihin. Nautin suunnattomasti uimisesta ja saunomisesta ja pienistä näpertelyistä omaan tahtiin ym. ja siihen olen saanut mahdollisuudet, joista olen hyvin kiitollinen.
Myös ”sukulaiset” ovat lisääntyneet ystävän myötä ja on ollut hienoa tutustua heihin. On ollut hulinaa, mutta on taas sitten saanut rauhassa palautua normaaliin ”hidasliikkeiseen” elämänrytmiin.

Räpsin mielelläni kännykkäkameralla kuvia ja otan pieniä videonpätkiäkin, laitan tähän blogiini tämän kesän kuvasaldoa luonnosta. Kuvia lapsista sun muista henkilöistä en mielelläni laita, se on liian henkilökohtaista.

Kehotukseni onkin Teille hyvät lukijani, että katselkaa ympärillenne, miten luonto onkaan ihmeellinen kauneudellaan ja katsokaa millaisia eläimiä se on täynnään, upeaa.
Taivaan heijastumaa järvelle mökkirannasta katsottuna

Mökkirantaa ja aurinkopaneelit

Järveltä laskevan joen suistosta

Istuttamiamme neilikoita ja globelioita

Kivistä, kannoista ja daalioista värkkäämäni "taideteos"

Kalasääksen lentoa

Lepakko piti häätää remontoitavasta piharakennuksesta.

Kyykin nähtiin, tämä kuva kuitenkin Ähtärin eläinpuistosta

Minun "kotieläimeni"

Kannosta lköytyneitä

Näitä perhosia oli ranta-auringossa paljon, lentelivät varpaillenikin.

Ihmeellisen näköisiä ötököitä:D

Joutsen majoittui rantaamme pariksi päivää, mutta kuvani siitä oli huono, tämä on Ähtäristä.

Ulpukasta tehtiin lapsena tällaisia kaulaketjuja.

Souturetkellämme näin yhden lumpeenkin, on se vaan kaunis kukka.

Erilaiset sienikasvustotkin ovat kauniita.

Ateriakattaus isommalle porukalle kuistillamme

Ja viimeinen kuva, jossa arvoitus, kuka arvaa mikä tämä on?
Älkää kiirehtikö liikaa, jotta ehditte nähdä ja kuunnella.

17 kommenttia:

  1. Soon aivan selevästi Sun kirkastumas oleva viinipönikkäs:)) Hyvää viikonloppua:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Helmiina, olipa ihana arvaus, "poika" on todellakin käymässä, muttei oo toi,hih.
    Hyvää viikonloppua sullekki.

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia ja kauniita ajatuksia.
    Mä en halua, että elämä hidastuu ja kaikki ympärilläkin.. mutta niin se vain menee.. Nytkin nukuttaa koko ajan niin penteleesti, luomet tippuu, eikä jaksa mennä edes lenkille, kun seisaaltaan nukkuu :) Eikä sit näe ympärillä olevaa kauneutta. plööh.

    Mun arvaus on ÄMPÄRI.

    VastaaPoista
  4. Sitte soon jonkinmoonen jätevesikaivo:)

    VastaaPoista
  5. Orvokkii, ei se aina oo niin kauheeta, vaikka hidastuu, meillä sanotaan, että hijastuu ja kaveri vinoilee siitä:D hän sanoo että hirastuu, heh.
    Tulee nääs uusia nautintoja, kun suhtautuu erilailla elämään.
    Mettään meni sun arvaus:D

    VastaaPoista
  6. Helmiina, katopa uudelleen, uuvelleen, uurelleen ja tarkasti:DDD

    VastaaPoista
  7. Jupeta - kuivunu? Jos katot tarkkaan, niin kuvasikin näät.

    Meen nyt päivällä järjestämään koko perheen karaoketapahtumaa, illalla kerron vastauksen.

    VastaaPoista
  8. Ensi tuli mielehen Isovuoren hiidenkirnu Pirunpesällä, mutta sanon kuitenkin: männyn varjo meleko puhtaaseen lehemän juoma-astiahan...

    VastaaPoista
  9. kukkaruukku, pohjalla multaa ja vettä johon kuvastuu taivas ja kasveja?

    VastaaPoista
  10. Tulipa ihastuttavia ehdotuksia, vau.

    Oikea vastaus on lähdekaivo.
    Tuo puu, joka kuvastuu veteen on koivu (keväällä otettu kuva, ei vielä paljoa lehtiä) ja muitakin kasveja heijastuu veden pintaan. Tuo puoliympyrä on kannen varjoa ja nuo rypyläiset kohdat ovat lähteen pohjalta pulppuavaa vettä. On muuten kirkasta, puhdasta ja raikasta vettä.
    Kiitän ja kumarran kommeista. Mukavaa alakuviikkua.

    VastaaPoista
  11. jaa jaa noita arvailuja,, jos lie ihan vaan kaivo. jossa kuvastuu peilinä arvelisin mänty..
    ja elämä on just nuíiku kirjootit.. minäkin teen syväsukellusta joka päivä ihmeisiin joita en nuorena huomannut kun vauhti oli kova ja lapsia puol tusinaa, nythän niit'ä on enempi, mutta en ole enää vastuussa.. kunhan leikin viimeksi pelasin korttia marjapussia 6v pojan kanssa ja se rontti voitti mummon 2 kertaa peräjälkehen.. soon niin hyvä muistinen, minä en muistanut aina mikä oli jo männy mikä ei

    VastaaPoista
  12. unohtu sanoo että sun karja oli samaanmoista kun mulla oli lapsena.. aitauskin viel jotta eivät karkaa;))

    VastaaPoista
  13. Näinhän meillä taitaa olla jo se - mikä se nyt olikaan - atsalea:D, mutta oon aina sanonu, ettei vielä oo tementtiaa, jos kolomen päivän aikana muistaa, mutta ei se taija riittää noissa muistipeleissä,heh.
    Minäki oon huomannu, etten pärjää noille kuusi-vuotiaille, en ees neljä-vuotiaille ja uskallan tunnustaakin sen.
    Onneksi tuo mun karja on aika heleppohoitoista, ei sitä ennää...
    Tuon kuvan vastaus jo oli tuossa mun edellisessä kommissa.

    VastaaPoista
  14. Ehkä olen pysäkillä ollut pienen ikäni mitä tulee luontoon ja eläimiin...Näistä Sinun ottamista ihanista kuvista tuo ensimmäinen ja sitten lepakko ja lumme vei täysin sydämeni.. muutkaan eivät olleet sen huonompia mutta ehkä joku tykkää äidistä jne.. siipimuurahainenkin taisi olla myös joukossa ja se iki-ihana kyy:)Mukavaa kesän jatkoa Plättysirsirille ja kumppanilleen:)

    VastaaPoista
  15. tuo käärmekuva taitaa kuiteskin olla ennemminkin rantakäärme :) korvalaikut ja kaikki

    PS. googlen kautta eksyin :D

    VastaaPoista