Tunnisteet

torstai 28. huhtikuuta 2011

Kuvia pääsiäisreissulta

Olimme mökkeilemässä pääsiäisenä ja nautittiin luonnon heräämisestä talven unesta. Kuvia tulee kännykällä räpsittyä enempi ja vähempi, laitan joitain tännekin. Yritin saada videolle teerien kukerteluakin, mutta olivat järven toisella puolella ja liian kaukana siis.

Karaokeakin käytiin laulamassa ja voi miten oli hyviä juontajia, varsinkin Saarijärvellä. Siellä naisvetäjä osasi juontaa ja kannustaa niin, että jokainen varmasti antoi parastaan ja mikä fiilis. Minäkin laitoin kymmenen laulua lapulle ja pyysin, että hän valitsee niistä mieluisimmat, mitä haluaa kuulla ja parhaimmat valitsikin.
Yleisö oli mahtavaa, muutamat tuli pöytään kiittelemään kädestä pitäen ja kun lähdimme pois, kävin kättelemässä ja kiittämässä illan juontajaa, niin hän halusi halata, kiitteli ja toivotti uudelleen tervetulleeksi..

Minä kiitän vielä kaikkia pääsiäistoivotuksista (en ollut siis tietsikan äärellä vastailemassa) ja toivottelen oikein ilosta Vappumeininkiä, nauttikaa kesän tulosta, sitä me toivottelemme yhessä.

Pääsiäiskukkaset

Tapasin sukulaisenikin:D

Kaksi joutsenta järvellä

Jään ja veden kimallusta

Mökin ranta

Mikähän otus? arvaatko?

Järvi illan suussa

Kotiin palattuamme oli nämä kukkaset avanneet silmänsä.Tietääkö joku näille nimet? tuota ensimmäistä sanotaan kodin onneksi, mutta toista en muista.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Jäi edellinen vajaaksi:D

Se kolmas video jäi uupumaan, ei hyväksyny, joten tässä on lissää, teillähän on hirrrrrveesti aikaa näitä kahtella:DDD

video

Leppoisaa perjantaita

video

video


Tänään oli kaunis aurinkoinen päivä, ainakin ikkunasta katsoen, ulkona hiukan viileähkö tuulonen.
Lintupuussani on ollut vilskettä ja uusia kevään lintujaki jo näkyi.

Ihan huvikseni, kun seurasin pitkät tovit lintujen iloista vilskettä, niin aattelin josko onnistuisin videoimaan niitä ikkunan läpi. Sainhan silloin kerran videolle sen hämähäkkitaistelonkin (joka on tuolla hamassa alkutaipaleella).

Laitan tänne kolme videon pätkää, ääntä siis ei ole, kun ikkunan läpi kuvasin, mutta jos viittitte ja jaksatte kattella yhtäkään, niin kertokaapa tunnistatteko mitä lintuja oli.

Punatulkut olivat aamupäivällä, eikä niitä enää iltapäivällä näkynyt. Käpytikkaakaan en ole kuvannut, kun noi talipallot olivat jo kaikki, enkä viittiny 16 km:n päästä lähtee hakemaan uusia.

Töyhtötiaiset, harakat ja närhetki uupuu, mutta mitä nuo ovat?
Kuvat ovat aika epäseleviä, ku käsi tärisee ja kännykkävideo ei oo kovin häppönen, siis laatua ei kannate arvostella:D

Eilen ja toissapäivänä kaverini kaa tuhosimme ullakolta paljon mun vanahoja muistoja, siis poltimme kaikennäköistä roinaa, mitä on vaan tullu nakattua ullakolle ja koska kaatopaikkasysteemi lopetettiin tai ei ihan kokonaan, mut jos pieni peräkärryllinen roinaa maksaa 60 € ja ylikin, niin mieluummin poltan risujen kera.
Kaadettuamme ylimääräisiä puita tuosta tien varresta tai siis mun kaveri kaato, en mää, minä vaan keräilin risuja kasaan, niitä siis poltimme myös:D
Meillä oli ennakkoon jo pääsiäistulet:D

Nyt saunottuamme, otan yhen tai kaks pientä paukkua ja kirijottelen täällä kammarissa ja kaveri olohuoneessa kuuntelee juutuupista vanahoja ihania mussiiikkikappaleita, tai minäkin kuulen tänne.
Opeteltiin uutta karaokelauluakin, Jenni Vartiaisen Missä muruseni on, aika vaikee laulu, en tiijä opinko koskaan, mutta saahan sitä yrittää:)

Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua toivottellee Plättyskä ja kaveri.

Kaverin talvella tekemä polku pieni kasvimaan läpi. Lunta vielä noin paljon.
"Pääsiäisnuotiomme"

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Terapiaa



Musiikki, en tiedä parempaa terapiahoitoa, kuin musiikki. Ainakin minulle se on ollut sitä aina.
Olen monesti tuntenut hyvin voimakkaasti, surua, pettymystä, rakkautta ja vihaakin ja voisin sanoa, että musiikki on pelastanut minut monelta.

Kun mieheni kuoli, opin karaoken kautta laulamaan ahdistavat tunteeni ulos.
Poikani avustuksella laitettiin kotiini karaokelaitteet ja täällä yksikseni lauloin yöllä ja milloin vaan tuntui siltä, etttä piti purkaa. Ulvominen oli toinen tapa, mutta sitä ei voinut tehdä monessa paikassa. Useasti menin meren rantaan ja silloin annoin palaa.

Olen hidas oppimaan uusia lauluja, mutta olen pitänyt haasteista ja tuolloin otin haasteeksi laulun Muisto(Memory). Kuuntelin vuoroin Taiskan, vuoroin Barbra Streisandin laulamana ja välillä yritin itse karaokena. Manasin, etten meinannut oppia, etsin nuotit ja yhdellä sormella otin ääniä pianosta, kun en osaa soittaa, mutta nuotit löydän kyllä ja taas kokeilin laulaa.
Meni pari vuotta, kunnes uskalsin laulaa sen julkisesti ja ette arvaa kuinka se helepotti.

Siis, voisin sanoa että lauloin suruni pois, ei tietenkään se koskaan kokonaan häivy, mutta olen oppinut elämään niitten tunteiden kanssa.

Myös vihastuessani tai pahoittaessani mieleni, etsin sopivan laulun ja saan helpotusta. Niitä en ala luettelemaan, on paljon, eikä kaikki kuitenkaan heti tule mieleen, eikä ole kaikkia tapauksiakaan kiva muistella, mutta nyt viime aikojen pahaa mieltä olen hoidellut musiikilla ja huomaan, että moni muukin on juutuupettanut sopivaa musiikkia.

Tänään päätin, että minun täytyy oppia tuo Memory englanniksi ja joskus uskaltaa laulaa se siten.
Minulla on huono kielipää, joten se ei ole yksinkertainen juttu.
Eilen lauloin Kapun kellarissa My heart will go on.

Nyt tunteeni eivät ole samat, kuin 12 vuotta sitten,siis surulliset, vaikka samaa laulua laulankin. Olen kääntänyt uuden sivun elämässäni, tuo lauluhan päättyy sanoihin ….niin onnen silloin ymmärtää voit, näätkö päivä, uusi on.

Kotirannastani samana syksynä joutsenten ja mieheni lento

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Karaokea autokorjaamolla

Perjantai 1.4.2011

Aprillipäivänä karaokeyhdistyksemme järjesti illanvieton Pyhäjoelle K.Räihän autokorjaamolle.
Minkähän tähden autokorjaamolle? Tietysti karaoken tähden. Miksi korjaamolle?
No minähän kerron...

Tämän korjaamon omistaja on vähän ”hullu” sanan hyvässä merkityksessä ja hänen omilla sanoillaan:D

Tämä korjaamohalli on aikalailla iso ja tosi siisti. 
KR (omistaja) oli rakentanut sinne karaokelaitteille oman tiskin ja sijoitellut sopiviin paikkoihin kovaääniset, discovalot ja baaripöytiäkin pari ym.

Baaritiski oli rakennettu hyvällä maulla vanhoista heinäseipäistä. Baarista sai kahvia ja limonaadia. Mitään prosenttipitoista ei siellä tarjoiltu, eikä myyty, eikä ollut lupa käyttää omiakaan. Isäntä grillasi makkaraa ovisuussa.

Hallin parilla seinällä oli hienoja maalauksia, en muista nimeä kenen maalaamia (kts. Kuvat).

Karaokea lauloimme langattomalla mikillä ja olisimme saaneet laulaa vaikka aamu kuuteen, sanoinkin että muuten kyllä, mutta looshit uupuu, jossa voisi välillä olla pitkällään. KR tuumas, ettei uuvu, tuossa nosturissahan on matto, jonka päälle voi kellistyä ja vaikka nostettais katonrajaan, niin saa rauhassa nukkua, mutta kylykiä ei kannate kääntää, meinaan jos aikoo ”petillä” pysyä, oli niin kaposet (siis se teline, mihin auto ajetaan ja nostetaan korkeuksiin:D).

Minä kerroin hiukan karaokeyhdistyksen tulevista tapahtumista ja järjestin yhden leikkimielisen kilpailun. Laulajia riitti ja oli mukavaa seurustelua ja yhdessäoloa.

Tämä ilta oli siis meidän kerholle varattu ja autot oli suurinpiirtein ajettu hallista ulos, mutta muulloin arkena sinne voi viedä auton korjattavaksi ja ajan kuluksi laulaa luikasta muutama karaokelaulu:DDD

Tämä korjaamo on tullut jo hyvinkin tunnetuksi lehdistössä ja televisiossa.

Meitä pyydettiinkin tulemaan sinne laulamaan ja show:ta pitämään, kun Saksan televisiosta tulevat tekemään juttua, Amerikan Tv on ollut myös kiinnostunut tuosta. Meille ilmoitetaan päivä kun tulevat.

Tässäpä muutama linkki.



Helmikuussa oli televisiossa juttua ”Puoli seitsemän”-ohjelmassa ja nyt siis Saksan Tv tulee tekemään tarinaa.

Seinämaalaus 1.

Seinämaalaus 2.

Baaritiski

Vasemmalta mä ja ystäväni.




















Lauantai:

Tämä viikonloppu olikin taas vähän erikoinen. Lauantaina nukuimme piiiitkään ja surffattiin kumpikin omalla tietokoneella, minä tietysti samakasassa. 

Huomaan, että näistä kirjoituksista yksi ja toinen välillä vetää herneen nenään, minäkin pahoitin mieleni, mutta luulen että se asia on nyt ihan ok. Tulee helposti tulkintaeroja ja sitten kärkkäästi kirjoittelemme, taidamme olla aika herkkiä, mutta sehän ei ole pahe, vaan paremminkin hyve:D.
Pyydän anteeksi, jos loukkasin jotakuta tai joitain, äläkää minusta välittäkö, en tarkota pahhaa.

Iltapäivällä menimme sitten Lumijoelle poikani perheen luo ja hänen lapsensa syntymäpäiville (13v) ennakkoon, kun tämä tyttönen on syntymäpäivänään sairaalassa, hänellä on diabetes ja nyt saa sellaisen pumpun, ettei tarvitse jatkuvasti piikittää.
Olen tosi iloinen, miten hyvin lapseni ja varsinkin lastenlapseni ovat ottaneet vastaan tämän minun ystäväni, he kutsuvat häntä ”M-paappakokelaaksi”.

Vajaan kuukauden päästä saamme viettää 1-vuotis tutustumispäivää. Näin se aika on vierähtänyt.
En millään meinaa uskoa, että olin 12 vuotta yksin jäätyäni leskeksi, oli vain muutamia pieniä yrityksiä, mutta kun ei kolahtanut aiemmin, niin eihän sitä väkisellä, tahdoin myös olla ja elää itsenäisesti.

Yksin huolsin ja remontoin vanhaa taloamme, kävin töissä, harrastin karaokea ja järjestötoimintaa, olin jopa politiikassa mukana, kulttuurilautakunnan puheenjohtajanakin kaksi vuotta (Pattijoki ja Raahe yhdistettiin, niin jäin sitten varamieheksi ne toiset 2 vuotta).

Minä vähän eksyin polulta sivuraiteille, siis missä olinkaan – Lumijoella lauantaina, sieltä menimme illalla Liminkaan vanhaan asemarakennukseen tehtyyn AsemaPub- nimiseen karaokeravintolaan laulamaan – vaihteeksi:DDD.

Tämä paikka on fiksu ja suosittu.


Siellä on hyvät laitteet, erittäin runsas lauluvalikoima ja ystävälliset omistajat ( 3 naista, ainakin kaksi on sisaruksia, ellei kaikki), jotka itse vetävät koko ravintolan toiminnan. 
Heillä on hyvät nettisivut, jossa on paljon kuvia sieltä ja myös laululistat netissä. 
Järjestyshäiriöitä en ole tavannut koskaan, ihmiset ovat iloisia ja onnellisen näköisiä , laulavat ja tanssivat. 
Nytkin pöytäämme tuli istumaan vanhempi pariskunta, molemmat lauloivat ja olivat yli 70 vuotiaita, tänä vuonna viettävät 50-vuotishääpäivää.

Osaisimmepa mekin kaikki elää noin tasapainoisesti ja varmasti heilläkin on ollut omat vaikeutensa. Ilta oli todella miellyttävä, vaikka oli minun vuoroni olla kuskina (yli 60 km).

Tänään sunnuntaina olemme pitäneet sitten ihan täysin luppopäivän, saunottiin nyt illalla, ystäväni meni nukkumaan ja minä kirjoittelermaan tätä blogia.

Kaiken kaikkiaan hyvä viikonloppu. Hyvää alkavaa viikkoa teitille, nukkukaa hyvin ja iloitkaa elämästä.