Minun lauluni

Minun lauluni

(Haaveiden maa Säv. Mika Toivanen, san. Remes, Sov. Jari Holm)

Haaveiden maa

on se maa

minne joutsenet

minut siivillään

vie kiireestä pois.

      Meillä kaikilla taitaa olla haaveita ja ilman niitähän elämä olisi aika tyhjää. Minun yksi haaveeni on toteutunut ja toivottavasti toteutuu myös ensi kesänä, nim. kesämökki järven rannalla, jossa joutsenet uiskentelee, eikä kiirettä mihinkään.

Haaveiden maa

on se maa

missä valkoiset

hiekkarannat nään

kuin lunta ne ois.

      Lumesta en kesämökillä haaveile, mutta pieni pläntti hiekkarantaa on ihanaa.

Minä tarvitsen sen

maan kauniiden haaveiden,

kun ahdistus painaa

yö kyynelten on.

      Miten hyvin tässä sanotaankaan, minä tarvitsen tuon haavemaan, sillä monesti mieltä ahdistaa ihmisten pahuus ja ilkeät mielipiteet ja yöllä sitten muutama kastepisara kostuttaa poskiani.

Jos ahdistaa sua

voit seurata silloin mua

kun maatani lainaa

et oo onneton,

sillä haaveiden maa myös sua lohduttaa.

      Usein myös ystävät saavat toisiltaan lohdutusta ja näin haaveiden maata voi lainata.

Haaveiden maa

mielen saa

taas jaksamaan

alla lehmusten

niin lämmin on yö.

      Haaveiden maassa mieli lepää ja rentoutuu, eikä sydäntä palele, yö on silloin lämmin. (ainakin viime yö, kun uunia lämmitettiin)

Haaveiden maa rauhoittaa

kukkain tuoksullaan

pienen ihmisen,

kun ahdistus syö.

      Ihminen on pieni ja jos ahdistaa, niin se kuluttaa vielä lisää, mutta kukat ovat oikeasti sellaisia, jotka rauhoittavat mieltä, ovat hyväntuoksuisia ja kauniita. Myös linnut ihastuttaa ja rauhoittaa, minun lintupuuni olohuoneen ikkunan luona, kevät tulee ja muuttolinnut saapuvat, ihanaa.

Minä tarvitsen sen,

maan kauniiden haaveiden

kun ahdistus painaa

yö kyynelten on.

      Viime vuosi oli minulle todella raskasta aikaa, joten tarvitsen tällaisen haavemaan ja toivon, ettei tarvitse olla onneton.

Jos ahdistaa sua

voit seurata silloin mua,

kun maatani lainaa

et oo onneton,

sillä haaveiden maa myös sua lohduttaa.

      Tämän laulun laulan Tähtiartistilaulukilpailun finaalissa kahden viikon päästä ja sanoisin, että myös tämän laulun sanoma koskettaa minua syvästi. 

Lintupuuni

 

Luonnollista ja luonnotonta

Kotipolulta

Kyllä luonto osaa olla kaunista, jälleen kerran totesin Keuruun matkallamme.

Piti mennessä ja tullessa pysähtyä kuvaamaan kaunista talvista maisemaa.

Mennessä oli hyvin erikoinen näky, mutta en kännykkäkameralla saanut sitä kunnolla ikuistettua, kuin sateenkaaren päät, jotka nousivat pystysuoraan maasta. Pysähdyimme ihmettelemään ilmiötä, johtui jotenkin lumikiteistä ja auringon säteitten kohtaamisesta ja se näkyi aika kauan. Välillä hieman muutti muotoaan. En ole koskaan tuollaista nähnyt, siis aivan kuin revontulet tai sateenkaari, mutta talvella:)

Edessä pystysuoraan "sateenkaaren" pää

Komea näky

Luonnossa värit aivan toista luokkaa

Kuvat ei siis todellakaan ole sitä, mitä ne olivat luonnossa. Paluumatkalla ihastelin puita ja metsiä, jotka toiset näytti kuin olisivat olleet alusvaatteissaan, mutta sitten toiset puut/metsät kuin morsiamia.

Kotipolullakin niin puhtoisen valkoista, että ihan häikäisee.

Kaunista

Rauhoittavaa

P-paikan komea talvinen mänty

P-paikan talvista näkymää

Kerusselän Maisemahotelli Keuruulla oli nimensä veroinen, siis mahtavat maisemat, kuvittelen vain kesää miten siellä, järvien ympäröidessä voisi silmät levätä. Hotellissa oli myös pienoinen kylpylän tapainen ja kuntosali, kylpylää käytimme, mutta kuntosaliin ei riittänyt energiaa. 

Kerusselän aitaa

Maisemahotelli Keurusselkä

Perjantaina oli studiolaulu karaoketaustalla, jonka myös tuomarit kuuntelee ja arvostelevat ja sitten oli pienemmässä ravintolassa orkesterin kanssa kenraaliharjoitus.

Lauantaina oli sitten varsinainen kilpailu isossa salissa. Laulajia oli 56, kaverini pääsi laulamaan toiseksi viimeisenä ja minä olin 52., Taisivat testata, miten me vanhukset jaksamme valvoa ja olemmeko jo ihan hutikassa, kun lavalle astumme, mutta kyllähän me ”nuoret” jaksoimme ihan loppuun asti:D

Näistä kisoista tänään on laitettu nettiin jokaisen kilpailijan laulusta pätkä, jota voi kuunnella ja siellä on myös äänestysohjeet, jos haluaa vaikka kannustaa meitä finaaliin asti. Äänestysaika on tämän viikon perjantaihin saakka ja puhelu maksaa n. 1€:n.

Nettiosoite: http://www.naplitshow.fi/videot , Täältä löytyy kaikki laulajat sarjoittain.

Minä olen vanhusten sarjassa eli Kreivitär sarja ja minua voi äänestää puhelimella 0700-01414 ja sen jälkeen numero 803.

http://naplitshow.fi/videot/kreivitar/803

Kaverini on Kreivi sarjassa numerolla 913, häntäkin saa äänestää, jos tahtoo.

http://naplitshow.fi/videot/kreivi/913

Kiitokset jo etukäteen.

Semifinaaleja on tässä kisassa kolme (nämä oli siis viimeiset), joista sitten valitaan finalistit.

Finaali olisi helemikuun 8.-9. pvä Härmän kuntokeskuksessa, toivottavasti sinne päästäisiin, on nimittäin semmonen tauti iskeny, että helepotusta pitäis saaha, nimittäin laulamisen tauti.

Olihan siellä mukavia vanhoja tuttujakin ja uusiakin tuli, nämä ovat tosi hauskoja tapaamisia.

Paluumatkalla käytiin veljeni luona Ähtärissä ja hän sai houkuteltua kotimatkalla Härmän kuntokeskukseen Mega-tähti laulukilpailuihin, mutta se tais olla liikaa, en millään meinannu jaksaa laulaa, ku oltiin vasta syöty ja muutenkin kahtena iltana valvottu. Nyt täytyy myöntää, että kolome iltaa peräkkäin ei ennää onnistu, mutta kaikesta huolimatta...

Kevättä kohti mennään.

Vielä pari kuvaa, nimittäin ennen reissua kävi koirulivieras kylässä ja reissun jälkeen Amaryllis oli avannut toisen kukkavanan kukat (5 oli auki ja vielä kuudes aukeamassa) UPEA.

Jollekin teistä tämä koira on tuttu:D

Minun yksi silmäteräni