Tunnisteet

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Virta venhettä vie


Villikilin kileille maistui juhannuskoivut
Auringon lasku järvellä Juhannuksena 2012


Elämä on kuin vesistö, mistä se alkaa, mitä kaikkea on välillä ja mihin se päättyy?










Pisaroista, lähteistä, pienistä noroista, ojista ja puroista muodostuu iso joki koskineen ja erilaisine pyörteineen, mutkineen päätyen yhteiseen mereen.
On akanvirtaa, nivaa, suvantoa, köngästä, vuolletta, pudasta, sahia, suistoa ja särkkää ym. ym. lehmänselästä lähtien, kuitenkin joella on päävirta, joka johdattelee perille.

Meidän elämämme kulkee samanlaista mutkittelevaa, välillä kivikkoista, välillä upottavaa ja huonokuntoista, välillä sileää asfaltoitua tietä, joskus eksymme varsinaiselta polultamme toivoen että löydämme jälleen oikean suunnan ja päämäärän.

Omassa elämässäni on ollut monenlaista myllerrystä, niin iloa kuin suruakin. On ollut paljon harrastuksia, jotka ovat antaneet iloa, on ollut ystäviä, läheisyyttä, joilta olen saanut tarvittaessa avun, olen saanut nauttia luonnosta ja niin monista asioista, ettei sanat riitä kertomaan.

Osaammeko aina edes antaa arvoa tälle kaikelle, osaammeko olla kiitollisia vai olemmeko vain valittajia ja nurisijoita pienistäkin asioista ja vastoinkäymisistä?

Tämä kevät ja alkukesä on ollut minulle välillä aika rankkaa, paljon on ollut tekemistä ja touhua, kuitenkin sellaista, jota on halunnut tehdä, mutta kunto ei enää tahdo riittää kaikkeen, mitä haluaisi.
Osaan kuitenkin nauttia myös vain olemisestakin, osaan siis laiskotellakki:D

Mökillä on tänä keväänä vieraillut niin omia kuin kaverinkin lapsia perheineen ja Juhannusaattona velimies vaimonsa kera toi karaokelaitteet mökin kuistille ja laulu raikui surullisista uutisista huolimatta. Show must go on.

Minun lapsuuskodissani eleli 8 lasta, itse kolmanneksi nuorin.
Pientilalla oli joskus puutetta, isä oli sodassa ja tiukkaa oli jälkeenkin päin, mutta muuten sanoisin, että olen syntynyt rikkaaseen perheeseen ja olen saanut viettää onnellisen lapsuuden.

Tänä kesänä, Juhannusaattona saimme suruviestin ja enää meitä on täällä jatkamassa 7 lasta perheineen.


In Memoriam

Rakas veljeni, olit minua 5 vuotta vanhempi, ahkera, iloinen, nuorempana leikillisesti sanottiin Sinua Auervaaraksi ”viettelän” hiuskiehkuran ja iloisuutesi johdosta.

Olimme samoilla veneveistokursseilla ja veistelimme veneitämme, Sinulla oli isompi ja komeampi vene tulossa. Meri ja vesistö oli myös Sinulle hyvin mieluisia.

Olit aina valmis auttamaan tarvittaessa esim. silloin kun itse jäin leskeksi.

Kävit meillä viimeisen kerran n.kuukausi sitten tapaamassa vanhinta sisartamme ja hänen tytärtään, jotka olivat meillä käymässä.

Viikko ennen kuolemaasi soitin Sinulle kertoakseni toisesta veljestämme hänen joutuessaan isoon leikkaukseen pelätessämme pahinta.
Olit silloin vaimosi kanssa omalla kesämökillä. Olit soittanut veljellesi ja jutellut hänen kanssaan, etkä tiennyt, että itse olit lähellä viimeistä elonpäivää.

Sinulla oli elämässäsi paljon vastoinkäymisiä jos myötätuultakin.
Kotisikin jouduit rakentamaan pari kertaa uudelleen tulipalojen johdosta.

Poikasi, jonka kummi olin, menehtyi liian nuorena sairauskohtaukseen.

Nyt minun poikani, jonka kummi Sinä olit, on mukana kantamassa Sinua viimeiselle matkalle.

En tiedä mitä siellä jossain on, mutta toivon, että tapaat kaikki läheisesi ja että Sinulla on hyvä ja tuskaton olo.

Kiitos Sinulle kaikesta, hyvää matkaa!
t. pikkusiskosi

27 kommenttia:

  1. Osanottoni rakas Plätty, sisaruussiteen katkeaminen on aina kipeä paikka.

    "Eikä hetkeä tiedä, ei aikaa kukaan.." Se ei kysy onko joulu tai juhannus, miten ikävää että se sattui kuitenkin juuri juhannuksena. Sinulla on iso perhe ja se on suuri rikkaus, mutta toisaalta luopumistakin on aina silloin paljon enemmän.

    Olen miettinyt monta kertaa (kun en ole elänyt elämääni sisarieni kanssa) että miten erilaista kaikki olisi, jos olisin saanut elää perheen kanssa, nyt vanhemmiten olemme vanhimman siskoni kanssa tekemisissä ja ainakin joka kesä kun käyn hänellä.. ja miten ihanalta tuntuu että maailmassa minullakin on kaltaisensa isosisko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mustis.
      Olet oikeassa, että iso perhe on rikkaus, itsekin koen sen niin, mutta luopuminen - tämä tuli täytenä yllätyksenä.

      Poista
    2. Niin varmaankin ja se riipaisee kovasti. Halauksia..

      Poista
  2. Osanottoni Sinulle Plätty.
    Onneksemme emme kukaan tiedä päiviemme määrää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anjuusa.
      Onneksi emme tiedä, mutta noinkin äkillinen meno, että vaimo ehtii sanoa vain "hei hei" ja toisen heikko vastaus "hei" ennen ambulanssin lähtöä, niin tuntuu pahalta. Siinä ei ehdi hyvästellä, mutta en osaa sanoa sitten, mikä olisi parempi.
      Itse olin sairaalassa mieheni kanssa viikon, sekin aika oli raskasta, kun tiesi, että loppu tulee, mutta milloin, minä olin kuitenkin työssä ja sain sairaslomaa sille ajalle.

      Poista
  3. Osaa ottaen, omaa vielä elossa, mutta huonohkokuntoisena olevaa veljeäni ajatellen. Taidanpa soitta hänelle tänään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Petriina.
      Kannattaa pitää yhteyttä läheisiin "tänään, eikä viidestoista päivä".
      Minulla on vielä elossa 4 veljeä, 2 vanhempaa ja kaksi nuorempaa ja kaksi sisarta.

      Poista
  4. Sydämellinen osanottoni veljesi poismenon johdosta♥

    Päivänlasku kalvenee illan aamuksi
    niin lyhyt on yö
    vain
    tuulen luomi
    ylitsekäynyt uni
    ja maailma
    jo toisen taivaan alla
    toisessa valossa
    liikahtaa.
    -Kirsi Kunnas-/ Valoa kaikki kätketty,1986

    VastaaPoista
  5. Hänt ihana enkeli kotihin vie..
    Lämmin osanottoni.

    VastaaPoista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos Tyhjä Kannu, vaikka mielestäni kannusi ei ole tyhjä.

      Poista
  7. Otan osaa!

    Minäkin sain äitiäni koskevan suruviestin juhannusaattona, neljä vuotta sitten. Sen jälkeen juhannuksella on ollut myös hieman surumielinen kaiku.

    Onneksi mukavat muistot jäävät elämään.

    VastaaPoista
  8. Otan osaa. Laulut lohduttavat hiukan.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Laali ja Meriili, nyt lähdetään taas mökille, ei malta istua netin ääressä kauaa.
    Mukavaa kesän jatkoa teillekki.

    VastaaPoista
  10. luin kommisi, kiitos. En tiennyt enkä nähnyt sinua, mutta olin kyllä karaokekilpailujakin katsomassa. Masa L. voitti hopeaa miesten sarjan 14pv Huviretken tangokaraoke-laulukilpailussa ja toisen pokaalin, siinä toisessa kisassa jossa oli miehet ja naiset yhdessä- sitä jälkimmäistä en nähnyt kun olin pressan kanssa Areenalla finaalia katsomassa.
    Pystin näin ja käytiin me vielä yöllä syömässäkin vähän kauempana. Oli kiva reissu ja aurinkokin paistoi..

    VastaaPoista
  11. Kiitti Aikku ja Unikkohoituri, viime yönä tultiin mökiltä käymään kotona, palaamme vielä sinne takaisin.

    VastaaPoista
  12. Lämmin osanottoni veljesi poismenon johdosta!

    VastaaPoista
  13. Kiitos marizan, ei sitä oikein vieläkään käsitä, ettei veljeäni enää näe, eikä hänen vanhinta poikaansa.
    Paljon on lähtenyt minun ikäisiäni jo ja nuorempiakin, tämä pysäyttää.

    VastaaPoista