Tunnisteet

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Tunnetko?





Tunteet – voi hyvä tavaton.
Meri/kotiranta



Meri kuule sieluni soitto
kuule lauluni huutoni mun
ota kyyneleistäni voitto
ne on suolaa kuin sielusi sun.”         













Ymmärrys hoi, älä jätä, aina ei millään jaksaisi, ei, ei, ei, vaikka kuinka olisin pitkämielinen, auttaako huuto - ei, auttaako itku - ei, auttaako nöyryys - ei, auttaako suru – ei, auttaako viha - ei, auttaako rakkaus – toivottavasti.


En aina ymmärrä ihmisten, tuttavien, läheisten, ystävien, viranomaisten ym. tekoja, vaikka kuinka yritän ja oon aika viisaski:). 
Miksi me usein tulkitsemme toisemme niin väärin ja tuotamme tuskaa? 

Välihuomautus; en puhu nyt pitkähköstä ja mieluisasta:D

Miksi me emme osaa kuunnella toista, toisen tuskaa? Minähän olen luonteeltani iloinen ja positiivinen – miksi nyt rintaa ahdistaa ja itkettää, miksi valvon, miksi ei minua ymmärretä?


Olen aina pitänyt syksystä, mutta nyt on ollut kesällä ja syksyllä liikaa surua ja ahdistusta ja ihan sopivasti samaan aikaan osui mieheni 14 vuotis muistopäivä.
Olin käynyt päivällä meren rannalla, illalla olin yksin kotona, kynttilänvalossa,
kuunnellen Adagiota http://youtu.be/XMbvcp480Y4 ja muistellen menneitä, kun en muuta voinut.


Miten selviämme voimakkaista tunnetiloista? – minulla se on musiikki, opettelin kaksi uutta laulua: ”Elämälle kiitos” http://youtu.be/YsuiW4xPoQw   ja ”Pariisin taivaan alla” http://youtu.be/dRNA2j2_I7E

En ole vielä päässyt yleisölle testaamaan – kyllä tämä taas kohta. 
Tämä kirjoittaminenkin vähän heleppas, huh huh.



13 kommenttia:

  1. samoissa tunnemyräköissä olen pyörinyt, ja aika moni toinenkin. joskus vain asiat menee niin helkutin toisin kuin on ite aatellut. päätin pitää taukoa omassa kirjoittelussa mutta seuraan lemppareita, teen joululahjoja kutoen ja kuuntelen klassista minäkin ja tilasin matkan, pois kauas täältä mustuudesta vietän toivon mukaan mukavan erilaisen joulun ja uudeb vuoden portugalissa, täällä lähiympyröissä on ollut surua ja ainahan niitä on, mutta tuntuu kuin tämä eritoten musta ja vetrinen syksy sataisi sielun kyyneleitä kasoiksi asti. Voimia sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aikku, iloisempaa syksyä ja tosi mukavaa matkaa, itse en vielä ole joulua suunnitellut lainkaan.

      Poista
  2. Haleja, Plätty! Kirjoitat niin herkästi, että herätät myrskyjä voimakkailla tunnesanoillasi! Eilen eräs joku ilmoitti minulle chatissa, ettei pidä vetää liian yksinkertaisia johtopäätöksiä toisesta ihmisestä tietämättä enemmän hänestä. Sitten hän kertoi surusta ja selviämisestä. Itse hän pakenee chattiin unohtaakseen edes hetkittäin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just noin Milena, mutta koitetaan jaksaa, jaksaa, jaksaaa... Kiitos mielipiteestäsi.

      Poista
  3. Plätty, ystäväni, en tiedä, mitä vaikeuksia Sulla onkaan, mutta toivon, että positiivisella luonteellasi ja LAULULLA jaksat ja kestät vaikka mitä. Voimia toivottelen.
    Lähetän vaahteranlehtiruusun lentopostina(suukkona)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anjuusa ystäväin, kaikkia asioita ei vain pysty kertomaan, eikä jaksa, minä vain jotenkin joudun pyörremyrskyihin (en välttämättä omasta vapaasta tahdostani), onneksi mulla on vahavat juuret, pysyn pystyssä:)

      Poista
  4. Elävät,tuntevat ja avoimet ihmiset joutuvat usein kaikenlaisten myrskyjen keskelle tahtomattaan.Näin se vain on ,mutta jossainhan se kulkee omankin sietokyvyn ja jaksamisen raja.Sinullakin,ystävä hyvä.Halit<3 Tää Kirkan kappale koskettaa ja tuo muistoja mullekin.Aurinkoa,iloa ja valoa syksyysi toivottelen täältä syyskauniin sunnuntain keskellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos terveisistä sieltä syyskauniista maisemista, täällä sataa, sataa ja itkee sydämein, niinku yhessä laulussa lauletaan. Uskon ja tiedän, että valoa on tulossa, ei se meitä hylkää.

      Poista
    2. Toivon jaksamista, onhan Sinulla ollut suruja ja huolia varmaan riittävästi yhdelle elämälle, mutta välillä olen niin siipi maassa itsekin, etten ymmärrä kysyä tai huolehtia edes ystävistä. Olen pahoillani siitä ja myrskyn sanoja kauniimmin ei voi asiaa sanoa. Halauksia Plättyskälle.

      Poista
    3. Kiitos ajatuksista Mustis, jos olisit jotain voinut, olisin soittanut, mutta mutta - tämä on onneksi vain elämää ja siitä seleviää vain elämällä, kaikenlaiset tuntee sisältyvät siihen. Olen jo nousussa, kuten huomaat:)

      Poista
    4. Hyvä juttu ja voi sitä soittaa vaikka en voisi kuulemista kummempaa tehdäkään:)

      Poista
  5. Plättyseni, ystäväni, täältä myös lohtuhalit, mistä sitten lieneekään kysymys. Elämästä selviää vain elämällä. Se on niin totta.
    Minulla on pitkään ollut mielessä yksi ihan oma keksimäni ajatus: Ei niin pientä reikää, etteikö sen läpi valo pääse!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AnnaY pienestä valonpilkahduksesta:)

      Poista