Tunnisteet

tiistai 3. toukokuuta 2011

Hirvenlihasta





Hirvenliha on maultaan metsäisen voimakasta, ei liikaa, mutta sopivasti, hiukan kuivahkoa isosyistä lihaa, joka kaipaa lisukkeeksi kunnon voita tai siansilavaa.

Netistä löytyy hyviä ohjeita, mutta kerron tässä, miten minä valmistan hirvenlihani

Eilen siis ostin metsästyseuralta 10 kg paloiteltua kolarihirven lihaa. Metsästysseurallamme on sopimus alueen kolarihirvien jälkikäsittelystä.
He riiputtavat ja paloittelevat ruhon valmiiksi ja jakavat tasapuolisesti paistit sun muut 10 kilon pusseihin ja myyvät ne kohtuuhinnoin.

Ensin siis puhdistin lihat (vaikka ne oli jo puhtaita ja jotkut kuulemma pakastaa ihan semmosenaan, mutta minä otan vielä kalvot pois ja paloittelen sopiviin annoksiin) pakkaseen. Nyt en erotellut jauhelihaksi yhtään, kun nykyään ei saa enää kaupassa käydä jauhamassa. Metsästysseuralla on kyllä mylly, mutta iso homma lähteä kokoamaan, jauhaa pari kiloa, purkaa ja taas pestä, laiska ku oon:D

Sitten ruoaksi valmistaminen minun tavallani.

HIRVEN KÄRISTYSTÄ: Otan pakasteesta luuttoman lihapussin, vuolen siitä leukulla lastuja ja kuumalla rautapaistinpallulla VOIN kera ruskistan. Sitten lisään hiukan vettä, porkkanakuutioita (joita myös olen hiukan kuultanut voissa), hyppysellisen kokonaisia ohraryynejä, valkosipulin kynsiä, tavallisenkin sipulin olen laittanut, suolaa ja mustapippuria ja annan kastikkeen hautua miedolla lämmöllä aika kauan, siis niin kauan, että ohraryynitkin ovat kypsiä (En aina laita ohraryynejä)
Hirvenliha on sen verran maukasta itsessään, ettei se kummosia mausteita tarvitse. Katajanmarjat sopivat myös, jos niitä on.

Sitten valmistan perunamuusin ja avot, miten maistuu hyvälle. Puolukkasosetta tai karpalot ovat oivia lisukkeita

HIRVEN PAISTI ja muitakin vinkkejä:

Paahtopaistin valmistan siten, että laitan uuniin rautapataan paistin,voita, hiukan vettä, mustaa pippuria, valkosipulin kynsiä ja tavallisen sipulin. Siinä on minun mausteeni, mielestäni hirvenliha ei kaipaa muuta. Paahtopaistin paistan aluksi kuumassa uunissa pinnat ruskistaen, kääntelen sitä niin, että joka puolelta ruskistuu ja sitten kansi tai folio päälle ja hauduttamalla kypsennän. Hirvenliha on sen verran isosyistä, että haluan sen olevan hyvin kypsennettyä.

Samaan uuniin olen saattanut laittaa toisen satsin luullisia lihapaloja, joista sitten olen myöhemmin keittänyt hirvenlihakeittoa, antaa hienon maun, kun on ensin paahtanut uunissa.

Joskus, kun teen oikein juhlavan paistin, niin sitten marinoin lihan punaviinimarinaadissa, joita ohjeita löytyy hyvin netistä.

Huomaatteko, etten käytä kovin monia mausteita, mustapippuri ja valkosipulin kynnet ovat ehdottomia ja voi. Lisäksi varsinkin keitossa olen saanut kiitosta ohraryyneistä, jota ei moni käytä, mutta se antaa mukavan lisän keittoon ja tietysti keittovihanneksia.

Aikoinaan, kuin mieheni toi niitä kaatamiaan hirvenpäitä, niin valmistin myös turpasylttyä ja tietysti kieli käytettiin myös.

Tässäpä mun muutama vinkki hirvenlihan käsittelyyn. Nyt toivoisinkin, että teiltä tulisi omia ehdotuksia ja miten te valmistatte/valmistaisitte maukkaan aterian hirvenlihasta.

Sitten kertomus, miten minä päädyin 
hirviseuran porukkaan.

Olen aina pitänyt hirvenlihasta, samoin lapseni, jotka aikoinaan tekivät hirven jauhelihasta maukkaita pitsojakin. Edesmennyt mieheni oli myös hirvenmetsästäjä, joka kaatoi joka syksy 1-6 hirveä.
Kerran sitten ehdotin miehelleni, joka oli menossa kokoukseen, että sano siellä, että tulisimme yhden vaimon kanssa jauhamaan se viimeinen hirvi jauhelihaksi, sillä se on helppo jakaa tasan kaikkien (n.70 ukkoa) kanssa ja lapset tykkää jauhelihasta, ettei tehtäis siitä makkaraa.
Oli nimittäin syksyn viimeinen hirvi ja maanomistajat sun muut olivat jo saaneet osansa.

No miehenihän ehdotti, eikä se tietystikään mennyt läpi, vaan joku oli sanonut, ettei tänne akkoja huolita komentelemaan. Mieheni oli vaan vastannut, että tuon sinä vielä otat takaisin ja niinpä seuraavana talvena minä suoritin metsästäjän tutkinnon ja mieheni opetti minut ampumaan pyssyllä, en koskaan ennen ollut sitä tehnyt. Liityin metsästyseuraan ja suoritin kesällä valtakunnallisen hirvenammuntaluvan ja myös sen oman seuran ammunnan, joka piti suorittaa joka vuosi ja niinpä olin syksyllä hirviporukan riveissä ainoana naisena.

Olinkin silloin kamalan aktiivinen joka asiaan, nimittäin edellisenä keväänä olin puuhaamassa telttasaunomisen maailmanennätyksen rikkomista kuorma-auton lavalla ympäri Suomea ja sitten tämä hirvestys, nämä olivat mun 50-villityksiä, sain synttärilahjaksi vielä hirvikiväärin ja puukon:D

Näitä on nyt kiva muistella.

8 kommenttia:

  1. Kiva juttu tämä, taas kerran!

    Oletpa sinä kova likka kun menit antamaan ukkeleille nenille tuossa asiassa! :D

    Itse laitan hirveä, ja muutakin riistaa seuraavasti:

    Teen fileointiveitsellä pikkureikiä paistin ympäri (paahtopaisti). Reikiin työnnän valkosipulista vuoltuja tikkuja. Sitten paistan kuumalla pannulla koko hökötyksen niin, että kaikki solut sulkeutuvat eikä paisti vuoda nestettä, tulee kauniin ruskea ympäriinsä.

    Sen jälkeen pyöräytän myllystä mustapippuria ja hieman suolaa pintaan. Sen jälkeen kierrän pekonia ympäri (cocktailtikuilla ehkä kiinni muutamasta kohtaa. Sitten paistopussiin, ja uuniin, kunnes on kypsää. Voi tehdä ilman paistopussiakin.

    Tämä on ollut valtavan suosittu ruoka meillä aina. Yksinkertainen ja helppo, eikä vuoda paljon nestettä, vaikka luulisi niin käyvän, kun tekee monta reikää paistiin.

    Tärkein vaihe on tuo pinnan paahtaminen kunnolla, teen sen tietenkin valurautapannulla voissa, kuinkas muuten?!

    En käytä eikä paisti kaipaakaan enempää mausteita kuin nuo perusmausteet, kuten sinullakin.

    Kun tätä paistia leikkaa, tulee kivan näköisiä valkosipulipilkkuja siivuihin, ja maistuu hyvälle!

    Tätä teen myös naudan paahtopaistista aivan samalla tavalla.

    Jos on "huonompia" lihapaloja, ettei saa kokonaista isoa paistia, olen leikannut lihan sentin paksuiseksi levyksi, levyn päälle valkosipulivoita, mustapippuria, suolaa ja pekonisiivuja. Pekonin voi jättää poiskin.

    Sitten rullalle ja päälle muutama pekonisiivu vielä, sitten koko pötkö verkko"sukkaan", tai cocktailtikuilla kiinni. Sitten paistumaan uuniin kunnes on kypsää.

    Valuneesta nesteestä teen kermakastikkeen, mieluiten luonnonsienikastike tyyliin metsästäjänkastike. Eli sulatan voin, lisään sienet, annan veden haihtua siitä, mutta voi ei saa ruskistua, sitten lisään jauhot, sekoitan hetken ja sitten lihaliemi ja kermaa sekaan, vähän vettäkin, jos on tarpeen, ja haudutus. Sitten ehkä vielä ripaus suolaa ja jos tykkää, pippuria, minä käytän usein valkopippuria tuossa kastikkeessa kun tykkään sen mausta, mutta laitan kai yhtä usein mustapippuria.

    Koska rakastan valkosipulia, tarjoan vielä lihan päälle valkosipulitankoa, jonka ohje on blogissani. Pakastetusta valkosipulitangosta on myös helppo vuolaista lastuja lihan päälle vaikkapa juustohöylällä.

    Ja tietenkin puolukat tai karpalot sopivat. Myös minttuhyytelö käy, mutta itse en tee juuri koskaan sitä.

    Näinhän tässä ruokatunti kului mukavasti! :D

    VastaaPoista
  2. Etelä-Pohojanmaalla on tapana pitää vuosittain hirvipeijaiset, jossa maanomistajille tarjotaan hirvenlihasoppaa.
    Toinen tapa on on arpoa paistilihoja maanomistajien kesken.
    Itse en oikein ole koskaan ollut "onnellinen", kun paistiliha on osunut kohdallemme.
    Olen sen kuitenkin valmistanut sen karjalanpaistitapaan (sianlihaa ja hirveä)uunissa hauduttamalla. Mausteeksi vain sipulia, suolaa ja pippureita, katajanmarjaa sekä vähän rosmariinia.
    Kypsennysaika on vain niin hirvittävän pitkä:)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Laali ohojeista,jospa aina jotain tarttuis hihaankin (mitenkähän tämäkin sanonta sopii tähän, ruokaohojeita hihhaan:D)

    Niin Ullis, monia tapoja on, täällä antavat maanomistajille sen lihaköntin ja pitävät vielä koko kylän väelle hirvipeijaat

    VastaaPoista
  4. Meillä täällä Lemlandissa Knutsbodan kylässä metsästysporukka järjestää juhlat (peurapeijaiset) ja tarjoaa ruokaa ja juomaa koko kylän porukalle joka vuosi. Orkesteri soittaa ja tanssitaan. Olen ollut pari kertaa. Kiva juttu, kun tutustuu kyläläisiin, olen asunut täällä vasta vuoden 2008 syksystä.

    VastaaPoista
  5. Samaan tapaan perkkailen kuten Sinäkin Plätty ja viime syksynä jopa lapsenlapsen kanssa:) Itse marinoin punaviinillä (Chenet) ja lätkäisen voita niin että tuntuu ja tietenkin niitä mausteita, eli lähinnä suolaa, sipulia ja pippurisekoitusta ( rose-, musta- ja mauste-) haukuttu ihan hyväksikin?

    Ullikselle vastaan että pitävät peijaisia vieläkin ainakin täällä villissä lännessä ja viime syksynä sain kutsun Himangallekin:)

    Kuulostaa Laali aika mukavalta? Itse en on metsästänyt, olen ollut muuten vain hirvinainen kun mies metsästi:)

    VastaaPoista
  6. Hirveen hyvää äitienpäivää Sinulle. Ja hirveen lämmintä ja työntäyteistä sunnuntaita teille.

    Toivotan. :)

    VastaaPoista
  7. hirvee hyvää hirveen lihhaa.. minä syön hyvin ´vähän liha.. reuma on parempi, kun ei syö lihaa.. sienet ,marjat, siem´menet,pavut kaikki juurkset ja hedelmät , tofu ja soija tuotteet.. ja kun on oikeen nälkä vaikka jäniksen jälkjet.. sivullani on sinulle lahja..

    VastaaPoista
  8. hei, olet lukijani ja joskus myös kommentoinut.. sivullani on lahja, jonka jaan sinulle.. tule ja ota.. toivon koko sydämestä onnellista kesää ja paljon rakkautta elämään.. Kiitos että olet ystäväni. tässä yhteisessä foorumissa, jossa suuri joukko on yksi kansa, kaikki toisiansa rikastaen, jokaisella on oma mielen kuva , runo tai tarina, se on ihana siunaus.. vain siitä syystä jaksamme jatkaa...

    VastaaPoista