Tunnisteet

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

3. osa matkamuisteloita: Turkissa 31.3.-14.4.2012

Kale-kukkula

Netistä lainattua esitietoa Kale-kukkulasta:
”Kale — kukkula ja Linnoitus
Kale kukkula ja Linnoitus. Keskiaikainen linnoitus, joka sijaitsee korkealla, kivisellä niemimaalla Alanyan kaupungin yläpuolella 250 metriä merenpinnan yläpuolella. Kale on ehdoton vierailukohde mahtavine näköaloineen. Kukkulaa on myös kaunis katsella niin päivällä kuin iltavalistuksellakin vaikkapa omalta parvekkeelta.. ”



Merhaba! - Hei!

Nämä matkakertomukseni eivät välttämättä mene ihan oikeassa järjestyksessä päivittäin, mutta luulen ettei se haittaa.

Kale-kukkulan retken valitsimme päivälle, jolloin oli pilvipoutaa, ei siis auringon pitänyt porottaa liikaa, mutta taisi se kuitenkin paistaa koko sen matkan.

Kale-kukkulan huipulle on tietä pitkin 3,5 km. 
Aluksi hyppäsimme lähimmältä dolmus-pysäkiltä nro 1:een, jolla pääsimme keskustaan ja pysäkille, josta nelosella jatkoimme matkaa kukkulan huipulle. 

Siellä huipulla on Linnoitus, johon olisi ollut sisäänpääsymaksu, mutta meitä ei nyt kiinnostanut mennä sinne katselemaan niitä kivisiä rakennelmia, kun niitä oli pitkin matkaa alaspäinkin.
Minä en uskaltanut kiipeillä
Ilona ja kaverini kielekkeellä

Kaikenlaisia muureja ja taloja
Olen joskus käynyt siellä sisälläkin, mutta nyt lähdimme patikoimaan pikkuhiljaa alaspäin kuvaten jyrkkiä maisemia, kukkia, taloja ja merta ja Alanyan kaupunkia.

Kaupunkia ja satamaa kuvasimme aina välillä, jotta huomaisi, että olimme aika korkealla.

Onneksi olin löytänyt hyvät sandaalit ja olin suojannut laastareilla hyvin rakkulat varpaissa. Muutenkin mun sökö poloveni kesti suhteellisen hyvin, kun emme kävelleet kauhiaa vauhtia, vaan nautimme luonnosta. 

pieniä myyntikojuja
Linnoituksia
 Matkaa meille kertyi kolmisen kilometriä, kun hyppäsimme taksin kyytiin, jokavei edullisesti Alanyan keskustaan, josta dolmuksella loput matkaa.

Linnoituksien välistä näkyi kaupunki
Välillä kävimme juomassa kahvilassa kahvit ja syömässä yhdet lämpimät voileivät. Näitä pieniä mukavia kahviloita oli useita matkan varrella. 
Daamit odottelee kahvia ja lämpimiä voileipiä

Kahvila oli monessa tasossa

Kahvilan kukkapenkki

















Pieniä ravintoloita ylhäältä katsottuna


Eräästäkin antoivat käyntikortin ja sanoivat että jos soitamme sinne, niin he hakevat hotellilta. 

Ei taida Suomessa olla sellaista palvelua.
Heikin baaristakin oli kotiinkuljetus ja hakukin, jos olisi soittanut. Ne keräsivät auton täyteen asiakkaita ja kuljettivat ilmaiseksi kotiin. Topin baarissa samanlainen käytäntö, Sepon baaristakin olisivat vieneet, mutta kun se oli niin lähellä, ettei tarvinnut.

Pikkuhiljaa alaspäin tallustelua

Ne keltaiset kukat, mä ja ilona










Siis vielä Kalen retkestä, kuvat kertokoot lisää, oli mahtavaa kävellä alaspäin ja nähdä upeat maisemat. Välillä oli penkkejä, jossa voi levähtää.


Kale-kukkula on suosittu rakastavaisten paikkanakin, pitävät siellä häitä ja nytkin nähtiin muutamia nuoria rakastuneita istuskelemassa.

Viehättävä pesupaikka matkan varrella

Ihastuttava penkki, laivanmuotoinen

ne syreenit, ah


Kasvillisuudesta, appelsiini- ja sitruunapuut olivat hedelmissään ja nuo keltaiset puut kukkivat täydesti, upeita kukkia muitakin mm. vehka, liljoja, pelargonioita, kaktuksia, ym. ym. en tiedä kaikkien kukkien nimiä, mitä siellä oli. 

Onko tämä joku kaktus vai mikä?

Olisiko kirsikkapuu?

Joku vehkalaji?


Yhdessä pienessä ”koti-butiikissa” maalailtiin jotain isohkoja palloja (aivan kuin kookospähkinä tai mikähän hedelmä se lieneekään, n.10-20 sm halkaisija, roikkuivat puusta). Niistä palloista tehtiin koriste-esineitä myyntiin. 
Näitten kuvaa ei saatu onnistumaan, mutta hattukaupasta on kuva, olisiko siellä Maxille uutta hattua?

Hattukauppa ja vähän muutakin

Talo ja appelsiinipuita

Talot oli jyrkänteillä
Ihmettelen jatkuvasti, miten siellä tuntureissa ja korkeilla, kivisillä, jylhissä ja karuilla maisemissa ihmisillä on taloja ja pieni pläntti maata, mutta niin ne vain siellä asustelevat.

Maatakin sen verran kallioiden välissä, että pientä viljelystä saattoivat harrastaa. 

Pihamiljöötä, patsaita:D

Kukko, kanojakin oli, ei ehtineet kuvaan

Hevonen. Aasista ei tullutkaan kuvaa, tai sitten se oli toisella retkellä, tuntureilla

Pieni hautausmaa

Pihalla saattoi olla yksi lehmä, kanoja kera kukon, kissa ja koirakin ja appesiinipuita pari ja ehkä sitruunapuukin. 

Alaspäin vaan, jalan kuitenkin, ei siis noissa autoissa

Kaupunki ja punainen tornikin jo näkyy

Komeat on maisemat ja taloja korkealla, huh

Komea risteilijä oli päivisin satamassa

Siinä sitä patikoidaan, minä kameran takana

Veneitä katsottuna ylhäältä

On jyrkkää, on on

Kahdet portaat ei minnekään.




























Banaanipuita en muista Kale-kukkulan asukkailla nähneeni, mutta toisilla retkillä näin kyllä niitäkin. 

Yhden hevosen ja aasinkin havaitsin tienvarsipihoilla.

Kale matkalla otimme paljon kuvia, niistä koostuu matkakertomukseni parhaiten.

Upeita rakennuksia

Ontto puu
Komeita oli rakennukjset

Edelleen upeita rakennuksia

tietä pitkin alaspäin

Kerrosrakentamista maastoon



Norsupatsas

Lähestymme kaupunkia

Onkaloita ja muureja

Kiva näkymä

Salaperäisiä onkaloita

Tie kulki läpi kallion

Voi näitä muureja

Tien varrella hauska vesijohto ja pesuallas

Tuollahan me tytöt tallustelemme

Kohta päästiin kaupungin kupeeseen
Oli todella ihana päivä ja uni maittoi seuraavana yönä. 

Käytiin illalla ottamassa pienet vielä siinä Sepon baarissa, mutta siellä oli yksi mies, joka toljotti koko ajan jalkapalloa, kyllästyimme odottamaan, että aloittaisivat karaoken ja tilasimme laskun yhden juoman jälkeen.

Silloin tarjoilijat jo hätääntyivät ja sanoivat herralle, että nyt alkaisi karaoke, hän tilasi myös laskun, joka tuli vahingossa meille ja oli paljon pienempi, kuin meidän, mutta lauloimme yhden laulun, emmekä jääneet. 
Olisivat saaneet meistä paremmat asiakkaat, mutta n. tunnin odotuksen jälkeen ei enää kiinnostanut. 
Karaokevetäjäkin oli niin tympäytyneen näköinen, kun ei voinut laulattaa porukkaa.

Kiva jos jaksoit tänne asti.

Lyi geceler, Hyvää yötä

27 kommenttia:

  1. Teillä oli taatusti kiva päivä. Nähdä kaikki tuo, vaeltaa vanhan keskellä ja kokea mennyt ja edelleen oleva.
    Itse rakastan kävellä kaikkialla korkealla, olisin myös nauttinut kuviesi maisemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli oli kiva päivä ja taatusti olisit tykännyt olla mukana:)

      Poista
  2. Jestas sentään, kyllä oli mukava olla matkassa mukana tässä ja nyt, kiitos teille kolmelle !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiittämästä,kerrrotaan terkut. Tervetuloa vielä toisillekki retkille, tulossa on ehkä kaksi osiota.

      Poista
  3. Hienoja kuvia!! Pidän matkakertomuksista, ne ovat aina mielenkiintoisia eritoten miulle, kun en itse matkusta sen pidemmälle kuin naapurimaihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että viihdyit matkassa, tämä jaettu ilo on kivaa. Kiitos mielipiteestäsi.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Minä kyllä yhen kerran jo vastasin tähän, kuka kummajainen sieppas sen?:D

      Siinä oli jottain, että kyllä rohkia rokan syö, hienoo, että uskalsit kurkata, eihän se kipiää teheny?:DDD

      Poista
  5. Luin vasta nyt matkakertomuksesi edellisetkin osat. Olen käynyt Marmariksen turkkilaisessa saunassa, hammamissa heinäkuussa 1998. Siellä ei todellakaan ollut altaita mutta muuten oli sama meininki. Pesijöinä ja hierojina pikisilmäpoikia! Kivasti kirjoitat ja kuvat ovat tosi hienoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, pikisilmäpoijat tekivät työn. Tervetuloa vaan kanssani Turkin matkalle, vielä tulee pari osiota.
      Minäkin olen käynyt myös Marmariksessa, eikä siellä ollut uima-allasta, mutta yhtä rennon olon sielläkin sai.
      Kiitos ajatuksestasi.

      Poista
  6. Hei, lisäystä pikkuisen, tuo sininen ihana, mitä kutsuit syreeniksi on sinisade (Visteria sinensis), Kiinasta kotoisin. Kysyin siskoltani, kun muistin nähneeni niitä Saksassa, sisko asuu siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anjuusa, katsoin netistä sinisade-kuvia ja niinhän se taitaa olla,tuollainen komea köynnösmäinen "syreeni":D
      Minä vaan luulin sitä joksikin syreenilajiksi, kun niitäkin on useita, enkä ole Suomessa tuota nähnyt, on kuulemma talven arka.

      Kyllähän noita etelän luonnossa kasvavia kukkia meilläkin kasvatetaan, esim. tuoksuköynnös, joka minulla on keittiön ikkunapöydällä ja availee nuppujaan.

      Poista
  7. Voi että, kaipaan matkalle kun katson näitä kuvia!

    Tuo kuvatekstisi "Onko tämä joku kaktus vai mikä?". Minusta se näyttäisi aaloelta. En tiedä silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava, kun saan noita nimiä noihin kukkiin, katsoin näitäkin netistä, muistuttaa ainakin aaloeta,mutta en löytänyt yhtään tämän näköistä kukkivaa kuvaa.

      Tässähän me yhdessä matkustellaan:)))

      Poista
    2. Minä löysin melkein samanlaisen monen kuvan joukosta, niitä on hirveän paljon erilaisia.

      En ole koskaan käynyt Turkissa vaikka olenkin käynyt jotain 26 maassa. Pitäisi sekin vielä nähdä.

      Poista
    3. Niin munkin mielestä näyttää, aaloelta.

      Poista
  8. kiitos taas räiskäle, kiva kulkea kuvien myötä. Mitä sanoisit jos sulle tarjottaisiin mahdollisuus asua vakituisesti Alaniassa? No ehkäpä/ kiitos ei/ vai: yes heti, kivaa.. onhan siellä jo Seppo ja Heikki, sitten olisi Plätyn karaoke bubi. Lpätyillä tietty. Mie voisin tulla aina keväällä ja syssyllä tarjoilemaan, nii sie saisit laulaa:)) joo ja mieleeni tuli noista linnoituksista myös vahvasti Suomenlinna. Ootha sie tietty siel käynyt, se on kesällä nii ihana, me käydään yleensä kokopäivä retkillä, syödään siellä , uidaan ja käydään viel näyttelyissä ja jos on niin teatterissa. Siellä esitetään yleensä hyviä näytelmiä ulkoilmateatteri. Niiku Aleksin Kiven näyttömökin, siellä oli mahtava ukonilma kun olin katsomassa 7 veljestä.. televisointi meni pipariksi, mutta näyttelijät vaan näytteli, kansa istui sadetakkien ja varjojen alla.. se oli huisi kokemus.. mukavasti olet tarinaa kuljettanut , ei sitä tiiä vaikka syksyllä lähtisin kesää jatkamaan:)) DDD odottelen jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. lisään vielä, että Aili-mummo oli samaan aikaan Alaniassa, ja hänelläkin on matkakertomus, ihan jos kiinnostaa vaik verrata..linkki ainakin mun blogista löytyy

      Poista
    2. Aika hyvä idea toi mun oma bubi,hih, mutta ku ei, en haluaisi asua ulkomailla, oon sen verran kotirakas tai kotikissa tai joku muu nyhjäke. Tykkään asua maalla ja Turkin maat ja maaseutu ovat niin korkialentoisia, että pelekään jo ajatellakki:D
      Oon huono kielimieskin tai- nainen.

      Tiijätkö, että en muista olisinko käynyt nuorenakkaan Suomenlinnassa, Turun linnassa kylläkin kauan, kauan sitten.
      Suomenlinnassa meinasin kerran käyvä, kun siskon tyttö oli kuorossa esiintymässä jossain oopperajutuissa, mutta sekin jäi.
      Tiijän että Suomenlinnassa on paljon hienoja esityksiä, mutta kaikkeen ja kaiikkiin ei ehi millään, eikä oo rahhaakaan.

      Ens kuussa mennään tätä siskon tyttöä kuuntelemaan Kemin kaupunginteatteriin, siellä esitetään satumusikaali; Saastepeikko. Siitä on Eki Liikanen ja Sanna ym. tehneet satukuunnelmalevyn ja nyt sitten musikaali.

      En löytänyt mainitsemaasi Aili-mummon matkakertomusta:(

      Poista
    3. KIRJOITAN NYT PUOL SOKKEENA, AILIMUMMON BLOGISSA ON KOLME SIVUA, KYLLÄ SIELTÄ LÖYTYY ALANIAN TARINA JA PALJON VALOKUVIA. JA KÄVIN KASAN PALKINTOA KAHTOMASSA, MUTTA EI TUO VIDEO MUN KONEEL AVAUDU. MIKÄ LIE VAIKKA GOOGLEN ON MELKIIS KAIKKI.
      kYLLÄ SUN TÄYTYY SUOMENLINNASSA KÄYDÄ, SE ON NÄHTÄVÄ JA KOETTAVA, UPEA HISTORIALLINEN PAIKKA, TEATTERIT JA NÄYTTELYT SEKÄ RAVINTOLAT ON NEKIN LUXUSTA EIKÄ OLE KALLISTA, LAIVA KAUPPATORILTA , PIENI MAKSU, SAAREEN EI OLE PÄÄSYMAKSUA, SUOSITTELEN SEURAAVA HESAN KEIKKA, KARAOKEA EI EHKÄ OLE

      Poista
    4. Moi!
      Ei se palkinto varmaan löydykkää googlettamalla, kun se on mun omalla kännykällä otettu video, eli se pitäisi kuulua ja näkyä Windows Media Player:lla.

      Täytyy käydä uudelleen katsomassa, josko näkyisi ne Alanyan jutut ja kuvat.
      Varmaan joskus käymme siellä Suomenlinnassakin, on niin paljon ihania käymättömiä paikkoja Suomessakin, katsotaan mihin kerkee.
      Hyvää kesää ja risteilyä Sinulle Aikkis.

      Poista
  9. Kuvia todella paljon kuten matkakertomukseen kuuluukin ja todella äkkijyrkkiä päätä huimaavia mäennyppylöitä ja kauniita linnoituksia kaiken muun ohella.. paljon ehdeit kuvata, joskus vain nauttii eikä huomaa ollenkaan että pitäisi taltioidakin jotakin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No minä ny kännykkäkameralla vähän näpsin ja kaverilla oli digikamera, yhteisiä kuvia. Halusin ottaa nyt enempi kuveja, kun en tiijä tulleeko lähettyä tuonne enää. Kaveriki on semmonen, että pittää houkutella, eikä sekkään aina onnistu:D

      Ehdottelin talvella HongKongia, jossa asuu hänen tyttärensä, vastaus oli ehdoton ei, liian pitkä lentomatka, Gran Ganariakaan ei kiinnostanu, mutta Turkista osasin kertoa niin hyvin ja vielä kun oli turkinkielen taitajakin mukana, niin johan tärppäsi.
      Kiitos kommista.

      Poista
  10. Onpa mielenkiintoisia kirjoituksia ja tosi kauniita kuvia!
    Täällä Tampereella on bongailtu sinivuokkoja ja odoteltu, koska jäät lähtevät isoista ja pienistä järvistä.Tänään sataa ja on alle 10 astetta lämmintä.
    Hyvää toukokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin hyvää toukokuuta. Meillä vielä luntakin, melkeinpä paljon paikoin. Narsissit ja ne sinitähtöset ja tulpaanitkin alkavat vasta nuppuileen. Tänään on meillä ollut iso puusouvi, selekään jo ottaa, täytyy ruveta viettämään iltaa.

      Poista
  11. Kiitos Plätty mielenkiintoisesta matkakertomuksesta. Olen joskus kauan sitten käynyt Marmariksella ja sieltä jäi mieleen tietty turkkilainen sauna, laivaretki ja aina perään huutelevat kauppiaat tai sisääheittäjät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!
      Marmaris on tuttu paikka kans. Ne on hiukan vähentäneet noita huuteluja, mutta työkseen kai ne yrittävät saada asiakkaita.

      Poista