Tunnisteet

lauantai 26. tammikuuta 2013

Minun lauluni



Minun lauluni
(Haaveiden maa Säv. Mika Toivanen, san. Remes, Sov. Jari Holm)

Haaveiden maa
on se maa
minne joutsenet
minut siivillään
vie kiireestä pois.

      Meillä kaikilla taitaa olla haaveita ja ilman niitähän elämä olisi aika tyhjää. Minun yksi haaveeni on toteutunut ja toivottavasti toteutuu myös ensi kesänä, nim. kesämökki järven rannalla, jossa joutsenet uiskentelee, eikä kiirettä mihinkään.

Haaveiden maa
on se maa
missä valkoiset
hiekkarannat nään
kuin lunta ne ois.

      Lumesta en kesämökillä haaveile, mutta pieni pläntti hiekkarantaa on ihanaa.

Minä tarvitsen sen
maan kauniiden haaveiden,
kun ahdistus painaa
yö kyynelten on.

      Miten hyvin tässä sanotaankaan, minä tarvitsen tuon haavemaan, sillä monesti mieltä ahdistaa ihmisten pahuus ja ilkeät mielipiteet ja yöllä sitten muutama kastepisara kostuttaa poskiani.

Jos ahdistaa sua
voit seurata silloin mua
kun maatani lainaa
et oo onneton,
sillä haaveiden maa myös sua lohduttaa.

      Usein myös ystävät saavat toisiltaan lohdutusta ja näin haaveiden maata voi lainata.

Haaveiden maa
mielen saa
taas jaksamaan
alla lehmusten
niin lämmin on yö.

      Haaveiden maassa mieli lepää ja rentoutuu, eikä sydäntä palele, yö on silloin lämmin. (ainakin viime yö, kun uunia lämmitettiin)

Haaveiden maa rauhoittaa
kukkain tuoksullaan
pienen ihmisen,
kun ahdistus syö.

      Ihminen on pieni ja jos ahdistaa, niin se kuluttaa vielä lisää, mutta kukat ovat oikeasti sellaisia, jotka rauhoittavat mieltä, ovat hyväntuoksuisia ja kauniita. Myös linnut ihastuttaa ja rauhoittaa, minun lintupuuni olohuoneen ikkunan luona, kevät tulee ja muuttolinnut saapuvat, ihanaa.

Minä tarvitsen sen,
maan kauniiden haaveiden
kun ahdistus painaa
yö kyynelten on.

      Viime vuosi oli minulle todella raskasta aikaa, joten tarvitsen tällaisen haavemaan ja toivon, ettei tarvitse olla onneton.

Jos ahdistaa sua
voit seurata silloin mua,
kun maatani lainaa
et oo onneton,
sillä haaveiden maa myös sua lohduttaa.

      Tämän laulun laulan Tähtiartistilaulukilpailun finaalissa kahden viikon päästä ja sanoisin, että myös tämän laulun sanoma koskettaa minua syvästi. 

Lintupuuni
 

6 kommenttia:

  1. Voi sentään Plättyseni, miten kaunis ja ajatuksia herättävä kirjoitus ja laulu. Kiitos.

    VastaaPoista
  2. Kaunis kuva ja onnea tulevaan koitokseen! Olen samaa mieltä siitä, että ilman haaveita on aika hankala elää, Sinä olet kuitenkin jaksanut niitä hienosti rakentaa Plättyskä. Voimia Sinulle tästä eteenpäinkin.



    VastaaPoista
  3. Kauniit sanat ja ajatuksesi. Onnea Sulle taas kilpalaulantaan.

    VastaaPoista
  4. AnnY,Mustis ja Unikkohoituri, kiitos.

    VastaaPoista
  5. Nyt vähän jo jännittää, pari päivää ja sitten alakaa..., saas nähä ossaanko tuota vielä perjantaina ulukua, nyt ainakin osaan:D

    VastaaPoista
  6. Finaalissa yhen kerran ääni särähti (on ollut hiukkasen kurkkuongelmia), mutta ulkomuisti ei pettänyt ja pääsin sperfinaaliin, mutta en palakinnoille asti, että tämmöstä. Superfinaalissa meinas jännityksen johdosta muistikatkoskii tulla.
    Noo ens kerralla uusiksi ja uuvet laulut:)

    VastaaPoista