Ruusuja Ystäville
Pidän ystävinä myös heitä, joille olen kommaillut "moittivasti", sillä jos aina olemme samaa mieltä kaikista asioista, ei synny keskustelua, joten ystävät hyvät, jaan nämä ruusut Teidän kaikkien kanssa, jotka olette vaivautuneet lukemaan juttujani, muille en voi jakaa, kun eivät käy täällä, valitettavasti.
Täällä blogeissani olen aikalailla avoimesti kertonut, mistä pidän elämässäni, = kaikesta mitä ympärilläni on, luonnosta, läheisistäni, harrastuksistani ym. ym. siis elämästä.
1: Lempiruokani voisi olla esim. hirvenkäristys tai läskisoosi, mikä milloinkin, kalasta en niin perusta, saatan kyllä valmistaa sitä, mutta valitsen aina liharuoan, jos voin. Niin ja tietysti plätyt ja pannarit erilaisten hillojen kera.
2: Lempimakeiseni on "lehemäkarkki"
3:Lempilukemiseni, kirjoja olen lukenut viime aikoina aika vähän, Suomen kotieläimet kirjaa olen viimeksi selaillut tutkiessani perhosia ja lintuja.
Niin ja se lahjaksi saamani Raahen murresanakirjanen.
4: Mieleisin paikka kotona. Riippuu mitä harrastan, keittiössä leivon ja ompelen, teen ristikoita (myös maikkarissa), olohuoneessa laulan karaokea ja joskus kattelen TV:tä ja ikkunasta ulos lintupuutani. Tietokoneella olen joko olohuoneessa tai kammarissa ja kesällä pihalla mullan kimpussa saadakseni jotain kasvamaan. Saunaa ei pidä kans unohtaa, eikä takkatulia. Meren rannalla tykkään myös käyskennellä ja kesällä uida. Kukkien kasvatus ja niitten kauneudesta nauttiminen, kuten kuvista olette huomanneet.
Kesäisin nykyään on myös tuo kesämökkipaikka, jonka järven rannalta on kuvasarja.
5. Lempielokuvani. Eipä ole pitkään aikaan tullut katseltua elokuvia. E-teatterissa viimeisin katsomani juttu oli "Miesten vuoro", kotona minulla on VHS:llä ja DVD:llä muutamia elokuvia, joista ehdottomasti mieleenpainuvimpia ovat Titanic, Tanssii susien kanssa ja Hiljaiset sillat, myös Äiti oli hyvä.
En osaa kertoa mitään lyhyesti, mutta tässä on suurinpiirtein. Kiitos Teille ystävät, kun olette olemassa, ottakaa ruusuni ja ystävyyteni vastaan, me kaikki tarvitsemme toisiamme, ainakin joskus.
kiitos plätty tarinasta, sehän on kauniisti ja mehevästi kuvattu. Kun oikein hyvin menee niin näillä eväillä kyllä pärjää elontiellä. Tottakai virtuaalimaailmassa on järkevintä olla kaikkien kaveri, kuin karavaanarit ikään. Kun ei tunne sitä ihmistä millin vertaa ennenkuin on muutaman päivän paistanut plättyjä yhdessä. Pinnan alla on niin paljon kaikenlaista kipua, arkuutta, ja löytyy sieltä ihan ilkeilyäkin, saa kyllä olla välillä sormi keskellä kämmentä mielummin, kuin sanomassa yhtään mitään. Se jos sivulla on vähän kävijöitä johtuu itsestään, tämä blogimaailma toimii vastavirtauksilla. Mitä enemmän käy vierailuilla, sitä enemmän tulee lukijoita, tietysti moni vähän katsoo että mitä tää sivu sisältää, ja syytä onkin. Sillä tässä miljoonien joukossa on monenlaista
VastaaPoistaviheltäjää. Minä olen keskittynyt taide, musiikki , runo ja elämän arvoja pohtiviin sivustoihin. Mietin hetken , että mitä ne lehmäkarkit on, ne on kai niitä marmelaadikarkkeja, voi ne olla kermakaramellejäkin. En siis tiedä, arvailen vaan.Tykkään noista samoista elokuvistakin. musiikki valintasi on nyt lyömätön.Onnea iloa ja tuikkujen tuiketta!
Heissan Aikku, ne lehmäkarkit ovat pehmeitä kermakarkkeja, joissa paperin päällä on lehmän kuva. Niitä saa ainakin Lidlistä, mutta tuolta Keski-Suomesta semmosesta kaupasta, jonka nimi on Kaikkea on, saa paremman makuisia:DDD.
VastaaPoistaKävin vastavierailulla, tosi hienoja kuvia sinulla Teuvon kuvat, mulla vain kännykkäkameralla otettuja. Katsoitko myös noita aikaisempia otoksia?
VastaaPoista