Puntarointia.

Otsikkoni; Elämäniloa ja lettuja – jotkut ehkä luulevat, että mun elämäni on vain ilostelua ja hömppää, ehkä olen blogissani näin antanut ymmärtää.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että mieluummin jaan iloisia ja kepeitäkin asioita kuin raskassoutuisia ankeita tapahtumia/ajatuksia. Toki minunkin elämässäni sellaisia on.

Kuinka usein puntaroinkaan hyviä ja iloisia asioita ja vastaavasti surullisia, ankeita ja pahoinvoivia juttuja.

En ole kovin usein kertoillut mielipahastani tai ahdistuksistani, nytkin vain ohimennen mainitsen, että olen valvonut ja miettinyt muutamana päivänä, miten voisin olla avuksi ja tueksi ystävilleni ja lähimmäisilleni, joilla on vaikeuksia. Taloudellinen apu olisi helpointa ratkaista, mutta kun on kysymys henkisistä ja suhdeongelmista.

Joskus tuntuu, ettei enää jaksa kantaa toisten murheita ja huolia, hyvä että itsensä kanssa pärjää. 

Moni tuttavani/ystäväni/läheiseni pitävät minua jonkinlaisena luonnollisena kuuntelijana ja asioiden ratkojana vieläkin, kun aikoinaan työssäni jouduin tekemään sellaistakin työtä.

Nyt on tullut kolmesta suunnasta ”avun” pyyntöjä, enkä ole edes varma itsestänikään, teenkö/osaanko tehdä oikein ja se ahdistaa. 

No täytynee antaa hiukan myös ajan kulua, ehkä ne asiat selvinnee.

Onneksi minulla on positiivinen luonne ja löydän ilon aiheita myös vaikeuksista ja onneksi minulla on ajattelevainen ja tukea antava ystävä. 

Ei siis mitään hätää, niin ja ainahan tuohon kasaankin voi vähän heitellä:D

Nyt muutamana päivänä olemme ystäväni kanssa seuranneet noita lintupuuni eläinystäviä.

Kyllä siinä on ollut vilskettä. 

On ollut mukavia, mutta myös vähemmän mukavia eläjiä.

Lintujen lisäksi siihen on ilmestynyt oravapariskunta, joita on ollut hauska seurata, mutta vastaavasti puun juurella on näkynyt hiiriä ja lieneekö rottakin, hui, niitä en halua seurailla, vaikka ne mukavannäköisiä joittenkin mielestä onkin ja niin aloitin sodan niitä vastaan. 

Uutta kissaakaan minun ei kannata ottaa, kun nykyään olen niin paljon täältä pois (kesäisin mökillä), eikä kissaakaan voi aina joka paikkaan ottaa mukaan.

Anteeksi nyt vaan te maassa piipertäjät.

Ens sunnuntaina on karaokeseuran vuosikokous, jonka jälkeen on tehtävä veroilmoitus ym. ja sitten matkaan, iihaanaa, luulen, että olen sen loman ansainnut, vaikkei meillä mittää lommaa ookkaan.

Kepeästi kevättä/kesää kohden:)

Kaksi oravaa, toinen menossa pönttöön syömään linnun ruokia:D

Jonkun jäljet ja lieneekö rotta,plääh.

Kissalle olis töitä.

Kivannäköistä napostelua

Tuuhea häntä

Yhä ylös yrittää.

Ovat sööttejä.